Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

TARINAT

Tämä on tarinoille tarkoitettu vieraskirja, jonne voit kirjoittaa tarinoita.

Sinun on kirjoitettava vähintään 1 tarina viikossa, jos sinulla on parantaja, parantajaoppilas, päällikkö tai varapäällikkö.

​Muuten sinun on kirjoitettava 1 tarina kuukaudessa.

Ohjeita kirjoittamiseen:

- Jos kirjoitat omalla kissallasi, kirjoita nimilaatikkoon kissasi nimi, klaani ja oma nimesi, esimerkiksi Sumuhäntä, Usvaklaani, Täplis YP

 

- Jos taas kirjoitat vapaasti roolattavalla kissalla, kirjoita kissan nimi, klaani, oma nimesi, ja se, että kissa on vapaasti roolattava, esimerkiksi Leijonankita, Lehtiklaani, Holo VYP, vapaasti roolaus

 

 - Voit kirjoittaa joko minä tai hän muodossa.

Esim.

Juoksin äkkiä leiriin.

Nokitähti juoksi äkkiä leiriin.

 

 - Vuorosanat kirjoitetaan joko...

...käyttämällä heittomerkkejä: 

 "Kuka sinä olet?"Lumitähti kysyi.

 "Olen Leijonatassu", Leijonatassu vastasi.

 "Ai, se oletkin sinä!", Lumitähti huudahti.

 ...tai käyttämällä vuorosanaviivaa:

 - Kuka sinä olet? Lumitähti kysyi.

 - Olen Leijonatassu, Leijonatassu vastasi.

 - Ai, se oletkin sinä!" Lumitähti vastasi.

 

 - Aiheita voivat olla esimerkiksi:

 - rajapartio

 - metsästyspartio

 - rajataistelu

 - oppilaan harjoittelu mestareiden kanssa

 - nimittäjäiset

 - Tähtiklaanin lähettämä uni

 - pentujen seikkailuja, vaikka karkaaminen

 pentutarhasta:)

 -elämää klaanissa

 - ihan mikä vain, kunhan se ei ole mitään älyttömän

 yliluonnollista:) (esim. kissasi muuttui pinkiksi... tms.)

 

Arvioimme tarinoita lähinnä pituuden mukaan, ja annamme yhden kp:n n. kolmeakymmentä sanaa kohden esim:

450 sanaa jaettuna kolmellakymmenellä= 15 kp:tä

50 sanaa jaettuna kolmellakymmenellä= 1,6 kp:tä = 2 kp:tä

Lisää tietoa Kokemuspisteet -sivulla.

 

Kannattaa silti panostaa laatuun, sillä laadusta voi aina saada lisäpisteitä.

Kannattaa myös tarkistaa esimerkiksi Kirjoittajille -sivu, sillä käynnissä saattaa olla tapahtumia, joista saa aiheita kirjoittamiseen.

Kokoontumisista kirjoitetaan täällä, mutta infoa niistä on Kokoontumiset -sivulla. Siellä näkyy esimerkiksi kokoontumisiin pääsevät kissat, ja kokoontumisten ajankohdat.

Vieraskirja  1  2  3  4  5  6  > [ Kirjoita ]

Nimi: Pakkaspentu, Usvaklaani, Kuu & Täplis

25.03.2017 12:02
// jatkoa Kaikupennun tarinaan //

Pakkaspentu tunsi jääkylmänveden ympärillään, ja veden kohina kaikui hänen korvissaan. Lisäksi hänellä alkoi olla pakottava tarve saada happea. Hän alkoi polkea vettä jaloillaan niin kovaa kuin vain pystyi, ja onnistui saamaan päänsä pinnalle. Pakkaspentu haukkoi nopeasti happea, ja yritti saada samalla pidettyä päänsä veden pinnalla.
”Pakkas…!” joku yritti huutaa hänen nimeään. Pakkaspentu käänsi päätään äänen suuntaan, ja näki Kaikupennun, joka räpiköi epätoivoisesti hieman kauempana. Pakkaspentu näki rannan edessään, mutta kääntyi kuitenkin Kaikupennun suuntaan ja lähti uimaan räpiköivää naarasta kohti. Äkkiä Kaikupennun pää katosi pinnanalle. Pakkaspennun valtasi kauhu, sillä hänestä tuntui, ettei hän mitenkään ehtisi Kaikupennun luokse ajoissa.
Lopulta Pakkaspentu kuitenkin pääsi naaraan luokse. Hän yritti tarttua Kaikupentuun, mutta paniikissa räpiköivästä naaraasta oli vaikeaa saada kunnon otetta. Lopulta Pakkaspennun onnistui kuitenkin tarttua naarasta niskasta ja hän sai nostettua Kaikupennun pään takaisin vedenpinnan yläpuolelle.
Pakkaspentu yritti päästä rantaan, mutta lopulta hänen oli tyydyttävä keskittämään voimansa siihen, että hän sai oman päänsä lisäksi myös Kaikupennun pään pysymään vedenpinnan yläpuolella. He olivat täysin virran armoilla, ja Pakkaspentu toivoi, ettei sitä kestäisi enää pitkään.
*Toivottavasti joku tulee pelastamaan meidät, muuten me molemmat varmaan hukumme*, Pakkaspentu mietti epätoivoisena, kun Kaikupennun pää meinasi jälleen vajota pinnanalle.
Samassa Pakkaspentu tunsi maata jalkojensa alla. Helpottuneena hän raahasi Kaikupennun rantaan, ja lysähti tämän viereen.
”Oletko kunnossa?” Pakkaspentu kysyi Kaikupennulta. Naaras oli ilmeisesti vielä liian järkyttynyt puhumaan, mutta hän kuitenkin nyökkäsi.
”Mitä täällä tapahtuu? Oletteko te kunnossa?” Havukynsi kysyi huolestuneen oloisena saapuessaan partionsa kanssa rannalle. Pakkaspentu huomasi, että Harmaapentukin juoksi partion mukana. Sitten Pakkaspentu katsahti sotureita ja avasi suunsa vastatakseen, mutta Kaikupentu ehti ensin.
”Minä tipuin jokeen ja Pakkaspentu pelasti minut”, Kaikupentu kertoi ääni väristen.
”Ilman häntä olisin varmasti kuollut”, Kaikupentu jatkoi ja katsoi Pakkaspentua kiitollisena. Pakkaspentu katsoi Kaikupentua hämmentyneenä, sillä hän oli itse aiheuttanut tämän ongelman. Miksi Kaikupentu oli valehdellut isälleen?
”Meidän olisi varmaan parasta palata leiriin ennen kuin te jäädytte kuoliaiksi”, Havukynsi maukui, ja nosti kylmissään tutisevan Kaikupennun hampaisiinsa Tuulimielen tehdessä samoin Pakkaspennulle. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti leiriä Harmaapentu kintereillään.

Pakkaspennun turkki oli juuri kuivunut, kun hän kuuli Hopeatähden huudon:
”Saapukoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä päällikönkannolle klaanikokoukseen.”
Pakkaspentu tassutti Yöpennun ja Kaikupennun väliin, ja käänsi katseensa kohti Hopeatähteä, joka katseli paikalle kerääntyvää kissajoukkoa päällikönkannolta. Kun kaikki kissat olivat saapuneet kannon ympärille, Hopeatähti aloitti klaanikokouksen.
”Olen kutsunut klaanin koolle nimittääkseni uuden oppilaan”, Hopeatähti naukui juhlallisesti. Pakkaspentu katseli ympärilleen jännittyneenä.
*Kenestäköhän tulee uusi oppilas?* Pakkaspentu mietti, ja katseli muita pentuja uteliaana.
”Pakkaspentu on saavuttanut kuuden kuun iän. Lisäksi hän on osoittanut urheutta ja uskollisuutta klaanille pelastamalla Kaikupennun hukkumiselta aiemmin tänään. Siksi hän on nyt valmis soturioppilaan koulutukseen. Tästä päivästä aina siihen päivään, jona hän ansainnut soturinimensä, kutsuttakoon tätä oppilasta Pakkastassuksi. Sinun mestarisi tulee olemaan Täpläsade. Toivon, että Täpläsade siirtää kaiken tietonsa sinulle”, Hopeatähti maukui.
Pakkaspentu katsoi Hopeatähteä hämmästyneenä, sillä ei ollut odottanut pääsevänsä oppilaaksi vielä vähään aikaan. Sitten hän kuitenkin nousi ylös, ja asteli ylpeänä päällikönkannon juurelle. Äkkiä Pakkaspentu huomasi, miten Täpläsade ilmestyi hänen viereensä. Naaras hymyili hänelle rohkaisevasti.
”Täpläsade, olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulutusta Siemenkynneltä, ja olet osoittanut olevasi avulias ja uskollinen. Odotan, että siirrät kaiken oppimasi tälle nuorelle oppilaalle”, Hopeatähti naukui lopuksi. Sen jälkeen Pakkastassu kosketti mestarinsa nenää omallaan. Tämän jälkeen klaani huusi hänen uutta nimeään:
”Pakkastassu! Pakkastassu! Pakkastassu!”

Vastaus:

18 kp:tä

- Täplis & Kuu

Nimi: Kaikupentu, Usvaklaani, Täplis & Kuu

25.03.2017 11:55
Kaikupentu istuskeli lähellä tuoresaaliskasaa ja oli juuri alkamassa syödä mehevää rastasta Harmaapennun kanssa, kun innokas Pakkaspentu ilmestyi heidän eteensä.
”Haluatteko leikkiä sotureita?” Pakkaspentu kysyi.
”Olemme juuri…”, Harmaapentu aloitti.
”Tulkaa nyt vain! Syödään myöhemmin”, Pakkaspentu suostutteli.
”Voisimmehan me tulla”, Kaikupentu vastasi. Harmaapentu nyökkäsi vastahakoisesti, ja katseli vielä kaihoisasti tuoresaaliskasaa, kun he lähtivät etsimään Pakkaspentua, joka oli jo ehtinyt lähteä kysymään muita pentuja leikkiseuraksi.

”Kaikki muut ovat nukkumassa”, Pakkaspentu naukui hieman masentuneena palatessaan heidän luokseen.
”Onneksi te ette kuitenkaan ole nukkumassa. Leikkiminen on varmasti kivaa kolmistaankin”, Pakkaspentu totesi piristyneen oloisena.
”Miten niitä sotureita leikitään?” Kaikupentu kysyi uteliaana.
”Ettekö te ole koskaan leikkineet soturia?” Pakkaspentu tuijotti heitä hämmästyneenä.
”Emme me ole”, Harmaapentu tokaisi.
”Sitten teidän on korkea aika oppia, miten soturia leikitään! Minä voin olla päällikkö. Harmaapentu, sinä voit olla parantaja ja Kaikupentu, sinä olet soturi”, Pakkaspentu maukui. Harmaapentu murahti, mutta ei sanonut mitään.
”Minä ja Kaikupentu olemme eri klaaneista, joten me taistelemme toisiamme vastaan. Harmaapentu, sinä hoidat meille tulleet haavat”, Pakkaspentu selitti. Kaikupentu nyökkäsi innokkaana. Harmaapentu ei kuitenkaan vaikuttanut kovinkaan innostuneelta.
”Miksemme me voisi tehdä samoja juttuja kuin oikeat soturit? Minusta olisi kivaa mennä vaikka partioon”, Harmaapentu valitti, luultavasti siksi, että joutui olemaan parantaja.
”Oikeaan partioon lähteminen olisi kyllä hienoa…” Pakkaspentu pohti, ja näytti saavan äkkiä idean.
”Mehän voisimme lähteä tutkimaan reviiriä oikean partion tavoin”, Pakkaspentu naukui silminnähden innostuneena.
”Se olisi mahtavaa!” Kaikupentu sanoi silmät kirkastuen. Hän oli jo pitkään haaveillut pääsevänsä leirin ulkopuolelle. Harmaapentu kuitenkin epäröi.
”Emmekö me voisi leikkiä ihan vain leirissä?” Harmaapentu sanoi, mutta hänen sanansa kaikuivat kuuroille korville. Pakkaspentu oli nimittäin jo kävelemässä kohti leirin uloskäyntiä. Kaikupentu juoksi hänen vierelleen vastahakoinen Harmaapentu perässään.
”Oletko sinä koskaan käynyt leirin ulkopuolella?” Kaikupentu kysyi Pakkaspennulta silmät suurina.
”Joo, silloin kun tulin Usvaklaaniin”, Pakkaspentu vastasi.
”Tulit Usvaklaaniin?” Kaikupentu kysyi ihmeissään.
”Olin siis aluksi Lehtiklaanissa, ja siirryin sieltä Usvaklaaniin”, Pakkaspentu selitti ylpeänä.
”Oletko sinä lehtiklaanilainen?” Harmaapentu kysyi kauhistuneen oloisena.
”Olen kyllä myös puoliksi pilviklaanilainen, isäni kuului Pilviklaaniin”, Pakkaspentu korjasi.
”Millaista Lehtiklaanissa oli? Millaista oli vaihtaa klaania?” Kaikupentu kyseli uteliaana.
”En oikein muista, millaista siellä oli, sillä olin aika pieni kun lähdin Lehtiklaanista. Klaanin vaihtaminen oli muuten ihan kivaa, mutta ikävöin kyllä hieman siskoani”, Pakkaspentu vastasi ja kuulosti hieman haikealta.
*Pakkaspentu on niiin rohkea! En pystyisi ikinä jättämään Harmaapentua ja lähtemään vieraaseen klaaniin*, Kaikupentu ajatteli.

Pakkaspentu johdatti Kaikupennun ja Harmaapennun ulos leiristä pienestä aukosta, joka oli muodostunut leiriä ympäröiviin pensaisiin. Kaikupentu ihaili sitä, miten Pakkaspentu tunsi leirin niin hyvin, sillä hän ei ollut kuullut muiden puhuvan tästä salakäytävästä. Siitä oli kuitenkin helppo pujahtaa ulos kenenkään huomaamatta.
”Minne me nyt menemme?” Harmaapentu kysyi, ja vilkuili hermostuneena ympärilleen.
”Menemme tarkistamaan Pilviklaanin rajan”, Pakkaspentu sanoi ja kuulosti ihan soturilta. Kolli antoi hännällään merkin seurata ja kissajoukko lähti vaeltamaan kohti rajaa.

Jonkin ajan kuluttua he saapuivat joen rannalle. Joen rannalla oli vielä muutamia yksittäisiä lumikasoja, mutta itse joki oli jo sula.
”Olisikohan tuolla joessa kalaa?” Pakkaspentu mietti.
”Osaatko sinä kalastaa?” Kaikupentu hämmästeli.
”Tietysti osaan. Minähän olen päällikkö!” Pakkaspentu maukui urheasti. Sitten kolli loikkasi joesta kohoavalle kivelle, mutta ilmeisesti kiven pinta oli liukas, sillä Pakkaspentu molskahti jokeen.
”Pakkaspentu!” Kaikupentu huudahti kauhistuneena, kun kollin pää oli kadonnut pinnan alle.
*Minun täytyy pelastaa Pakkaspentu*, Kaikupentu ajatteli peloissaan. Sen enempää ajattelematta Kaikupentu loikkasi Pakkaspennun perään jääkylmään jokeen.

Vastaus:

18 kp:tä

- Kuu & Täplis

Nimi: Hohtavatassu, Usvaklaani, Perrofani

24.03.2017 21:43
Pompin innoissani Siemenkynnen ympärillä, tämän syödessä aamiaistaan.
"Milloin me lähdemme?" nurisin, venyttäen lausetta mahdollisimman tylsistyneesti.
"Jospa annat minun ensin syödä loppuun." Siemenkynsi ehdotti.
"No mitä minä sitten teen? On kauhean tylsää!" valitin mestarilleni.
"Kyllä sinä vielä ehdit tehdä ihan tarpeeksi oppilasjuttuja. Veisitkö klaaninvanhimmille aamiaista?" ehdotti Siemenkynsi. Huokaisin syvään, ja lähdin kohti tuoresaaliskasaa. Tehtävä ei todellakaan ollut sellainen, kuin toivoin. Siemenkynsi oli niiin hidas syömään. Valitsin tuoresaaliskasasta pullean hiiren, ja myyrän.
"Eiköhän tuo riitä", tuumasin suu täynnä hiirenkarvoja. Loikin innoissani kohti klaaninvanhimpien pesää. Mitä nopeammin saisin tehtävän tehtyä, sitä nopeammin pääsisin näkemään Usvaklaanin reviirin. Astuin sisälle pesään, ja pudotin tuoresaaliit suustani. Klaaninvanhimmat ilmeisesti nukkuivat yhä, sillä kukaan ei reagoinut tulooni.
"Huomenta! Toin aamiaista!" kiekaisin. Tajusin liian myöhään, ettei ehkä olisi kannattanut huutaa. Pesän reunalla näkyi liikettä.
"Oliko sinun aivan pakko herättää meidät?" kuulin jonkun kysyvän ärtyneesti. Tunnistin puhujan Savukuonoksi.
"Älähän nyt, hyvää hän vain tarkoitti, etkös niin?" Sinituuli rauhoitteli, ja tassutteli luokseni.
"Haistanko minä tuoresaalista?" kysyi Liljasydän, joka nousi vuoteeltaan venytellen.
"Toin aamiaista", totesin, ja istahdin. Kietaisin häntäni etutassujen ympärille, ja jäin odottamaan. Liljasydän oli usein puhelias.
"No, mitäs sinulla on ohjelmassa tänään?" kysyi Liljasydän ystävällisesti.
"Siemenkynsi näyttää minulle Usvaklaanin reviirin" naukaisin ylpeänä.
"Ja minun makuusijani kaipaa vaihtoa! Se on kostea" Savukuono valitti, suu täynnä myyrää.
"Savukuono!" Sinituuli sihahti, ja jatkoi sitten:
"Mutta sinullahan on varmasti kiire tutkimaan reviiriä. Menehän nyt, kyllä me pärjäämme!" Myös Liljasydän heilautti häntäänsä hyvästiksi. Minä lähdin Siemenkynnen luo. Hän oli jo saanut syötyä.
"Voisimmeko nyt mennä?" kysyin Siemenkynneltä.
"Jospa me sitten menemme" Siemenkynsi naurahti. Astelimme, tai no, minä juoksin ulos leiristä.
"Kumpaan suuntaan haluat mennä?" Siemenkynsi kysyi.
"Tuonne!" hihkaisin, ja juoksin vasemmalle.
"Odotahan hieman ettei sinulta jää mitään välistä!" Siemenkynsi huusi perääni. Hidastin vauhtiani, ja palasin mestarini vierelle. Kävelimme eteenpäin, ja minä ihailin maisemia.
"Olemme saapuneet Lehtiklaanin rajalle. Painahan tuo haju visusti mieleesi!" Siemenkynsi maukui. Nyökkäsin. Jatkoimme taas matkaa, ja huomasin, miten usvaista klaanini reviirillä oli.
"Tuolla on Usvaniitty. Oppilaat harjoittelevat siellä", Siemenkynsi kertoi. Katsahdin niittyä, jota ympäröi puro. Tuolla minäkin vielä harjoittelen, mietin. Hetken kuluttua Siemenkynsi aloitti taas puhumisen:
"Tuolla on Kuiskaavalaakso. Siellä kaikki klaanit kokoontuvat Tähtiklaanin asettaman täysikuun aselevon aikaan." Näin Kuiskaavanlaakson nyt ensimmäistä kertaa. Se ei ollut yhtään sellainen, kuin kuvittelin.
"Kuvittelin sen suuremmaksi" naukaisin yksinkertaisesti.
"Kyllä se on ihan tarpeeksi suuri", Siemenkynsi lupasi. Ohitettuamme Kuiskaavanlaakson, haistoin taas uuden hajun.
"Tuolla on Pilviklaanin raja." Siemenkynsi kertoi. Pilviklaanin reviiri näytti kovin avoimelta. Pian palasimme leiriin.
"Myöhemmin saatkin vaihtaa klaaninvanhimpien makuusammalet!" Siemenkynsi maukui.

Vastaus:

13 kp:tä:)

- Kuu & Täplis

Nimi: Blaze~Täpläsade~Usvaklaani

23.03.2017 21:55
Täpläsateen silmät kimmelsivät riemusta, kun Hopeatähti mainitsi Liekkitassun nimen. Päällikkö lausui tutut sanat ja kosketti Liekkisydäntä päähän.
"Liekkisydän! Liekkisydän!" Täpläsade yhtyi onnittelu huutoihin.

Aamun kalmea valo alkoi valua sisään soturienpesään. Täpläsade raotti silmiään, ja näki Liekkisydämmen asettuvan hänen viereensä.
"Huomenta." Naaras naukaisi.
"Huomenta." Liekkisydän sanoi takaisin ja työnsi kuononsa häntänsä alle.
Täpläsade hymyili ja tassutteli ulos pesästä.

Heti ulos päästyään Täpläsade huomasi Kuisketassun, joka istui leirin keskellä sukimassa turkkiaan.
"Ai, huomenta." Oppilas sanoi huomatessaan Täpläsateen.
"Voisin mennä metsästämään." Täpläsade sanoi katsoen tuoresaaliskasaa, joka oli pienentynyt.
"Saanko tulla mukaan?" Kuisketassu kysyi silmät sädehtien.
"Sinun täytyy kysyä Varishännältä." Täpläsade sanoi ja viittasi hännällään harmaata kollia, joka tuli ulos soturienpesästä.
"Varishäntä! Saanko mennä Täpläsateen kanssa metsästämään?" Kuisketassu huusi.
Vaeishäntä katsahti heihin päin ja asteli heidän luokseen.
"Huomenta." Varishäntä naukui ja katsoi tytärtään, Täpläsadetta.
"Saanko siis mennä?" Kuisketassu toisti kiusaantuneena.
"Tietysti. Olet aina soturien seurassa turvassa." Varishäntä loi katseensa ensin Kuisketassuun, ja sitten Täpläsateeseen.
"Kyllä minä osaan katsoa oppilaiden perään." Täpläsade kivahti.
Varishäntä nyökkäsi naurahtaen ja kääntyi pois.
"Mennään sitten."

"Katso, tuolla on jotakin!" Kuisketassu osoitti puun latvustoon.
"Oravia tai lintuja varmaankin." Täpläsade sanoi.
"Ei, kun siellä on jotain isompaa." Kuisketassu meni lähemmäs puuta, ja alkoi kiivetä.
"Hei, älä mene sinne." Täpläsade otti kiinni oppilaan hännästä.
Kuisketassu hypähti alas.
"Sehän on ketun pentu!" Harmaa oppilas sanoi yllätyneenä.
Täpläsade siristi silmiään. Totta! Puussa tosiaan oli ketun pentu.
"Sen emo voi olla lähellä... tai sitten sen emo on se yksi kettu." Täpläsade muisti yhden kerran, kun hän oli ollut vielä oppilas ja partio oli huomaanut ketun, mutta Tulisielu oli häätänyt sen pois Usvaklaanin reviiriltä.
"Pitäisikö meidän tehdä jotakin? Jos se on vaarallinen." Kuisketassu kysyi yhä tarkkaillen kettua.
"En oikein tiedä, se voi olla vaarallinen tai sitten ei. Ainakin meidän pitää mennä kertomaan tästä Tulisielulle." Täpläsade kehotti Kuisketassua seuraamaan.

Aurinko oli jo korkealla taivaalla, kun Täpläsade huomasi Liekkisydämmen tulevan ulos pesästä. Hän kiirehti tuoreen soturin luokse. Liekkisydän nuolaisi Täpläsadetta poskeen ja he menivät tuoresaaliskasan luokse.
"No, miltä tuntuu olla soturi?" Täpläsade kysyi kehräten.
"Aivan mahtavalta." Liekkisydän sanoi, mutta näytti vähän apealta.
Täpläsade pudisti päätään kysyvästi.

"Hei Täpläsade, kerroitko siitä ketun pennusta Tulisielulle?" Kuisketassu juoksi täplikkään naaraan luokse.
"Kyllä, hän sanoi, että jos siitä tulee haittaa häädämme sen." Täpläsade haukotteli.
Kuisketassu nyökkäsi, toivotti hyvää yötä ja loikki oppilaidenpesään.
"Kuisketassusta tulee viisas soturi." Täpläsade sanoi, kun Liekkisydän tuli hänen vierelleen.
"Toivottavasti hänestä tehdään pian soturi." Kolli katsoi kaipaavasti sisartaan, joka pujahti pesään.
"Hän oppii nopeasti. Älä huoli, et joudu olemaan kauaa erossa hänestä." Täpläsade yritti kuulostaa lohduttavalta ja painautui Liekkisydäntä vasten.
"Mutta olen iloinen, että me olemme nyt samassa pesässä."
"Niin minäkin." Liekkisydän sanoi lempeästi.

//Saa jatkaa, Liekki tai Kuiske ;) //

Vastaus:

14 kp:tä:D

- Täplis & Kuu

Nimi: Liekkisydän, Usvaklaani, Pihka

23.03.2017 21:10
"Liekkitassu, astu eteen", Hopeatähti sanoi. Astuin eteen ja jokaista karvaani pisteli, sillä arvasin, mitä oli tulossa. Toisaalta olin surullinen, että Kuisketassu oli vielä oppilas kun minut nimitettiin. Hopeatähden ään ikuitenkin keskeytti ajatukseni.
"Olet osoittanut urheutta ja uskollisuutta Usvaklaanille ja mielestäni on sinun vuorosi tulla soturiksi", Hopeatähti lausui, "Varpukynsi, onko Liekkitassu valmis soturiksi?"
"On, Hopeatähti", Varpukynsi sanoi.
"Liekkitassu, lupaatko elää soturilain mukaan ja puolustaa Usvaklaania, jopa henkesi uhalla?"
"Lupaan", vannoin kuuluvalla äänellä.
"Siinä tapauksessa, Tähtiklaanin voimien kautta, annan sinulle soturinimesi", Hopeatähti sanoi, "Tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan nimellä Liekkisydän. Tähtiklaani kunnioittaa uskollisuuttasi ja urhoollisuuttasi ja jyväksymme sinut täydeksi Usvaklaanin soturiksi". Hopeatähti astui eteen ja kosketti nenällään päätäni. Nuolaisin hänen lapaansa, astuin taaksepäin ja kohotin katseeni.
"Liekkisydän! Liekkisydän!" kuulin Täpläsateen ja muiden usvaklaanilaisten huudot. Kaikki tunkivat onnittelemaan minua ja kuulin paljon erilaisia onnitteluja.
"Onnea!"
"Liekkisydän!"
"Onnea soturin tielle!"
"Liekkisydän, aika asettua vartioon", kuulin Hopeatähden äänen.

Asetun keskelle leiriä valppaana kaiken varalta. Kissat lähtevät pikkuhiljaa pesiinsä nukkumaan, ja kuulen vielä parit onnittelut. Istun paikoillani viikseänikään väräyttämätt. Usvan kosteus tunkeutuu turkkini läpi ja saa minut värisemään hiukan. Nostan katseeni taivaalle jossa tähdet kimaltelevat kuin aamukaste. Hiljaisuuden keskellä saatan kuulla pöllön huhuilun jostain kaukaa. Aamun sarastaessa Hopeatähti asteli ulos pesästään ja tervehti minua. Tyydyin nyökkäämään, sillä en tiennyt, saanko puhua. Pian Hopeatähti asteli luokseni ja sanoi:
"Vartio vuorosi on loppunut, ja voit mennä lepäämään".
"Kiitos", henkäisin ja hoipertelin kohti sotureiden pesää. Onnistuin kapuamaan pesään ja suunnistin tyhjälle vuoteelle Täpläsateen viereen. Täplikäs naaras havahtui kun kävin nukkumaan hänen viereensä.
"Huomenta", Täpläsade haukotteli.
"Huomenta", mumisin ja käperryin nukkumaan.

Auringon huipun aikaan astelin ulos pesästä. Näin Kiurutassun joka pomppi parantajan pesästä ja ilmoitti kovaan ääneen:
"Minusta tulee pian soturi!"
"No eikä tule, meillä on vanhempiakin oppilaita kuin sinä!" Tulisielu kiirehti paikalle. Täpläsade hymähti vieressäni. Haimme oravan tuoresaaliskasasta ja jaoimme sen. Syötyämme asetuimme vaihtamaan kieliä.
"Miltä tuntuu olla soturi?" Täpläsade kysyi.
"Mahtavalta", huokaisin. Elämä leirissä näytti erilaiselta soturin silmin. Ei mestarin etsimistä tai viestien viemistä. Ei tarvitsisi kinuta lupaa lähteä metsästämään. Toivoin, että Kuisketassukin olisi ollut soturi.

Vastaus:

11 kp:tä

- Täplis & Kuu

Nimi: Pihkatassu, Usvaklaani, Pihka

23.03.2017 14:43
"Ota nämä", ojensin Täpläsateelle yrttejä, "Tämä on viimeinen annos joka sinun pitää ottaa". Täpläsateen ilme kirkastui ja hän nuoli yrtit suuhunsa. Sain Kuisketassun ja Liekkitassunkin syömään yrttinsä, ja pian kaksi oppilasta ja soturi astelivat ulos pesästä. Katselin heidän peräänsä ja olin iloinen. Olin onnistunut hoitamaan heidät kuntoon, Sumuhännän avustuksella tietenkin, mutta silti! Katselin yrtti varastoja. Hierakkaa ja kehäkukkaa oli jäljellä vain vähän, samoin unikon siemeniä. Päätin lähteä metsään etsimään lisää yrttejä.

Astelin metsään ja haistoin hiirenkorvan tuoksun usvaisen ilman keskellä. Haistoin ilmaa ja erotin lisäksi hierakan pistävän tuoksun. Jäljitin hierakkaa järven rannalle asti ja löysin tupon vihreitä lehtiä. Järsin varret poikki ja hautasin yrtit puun juurelle. Lisäksi löysin voikukan lehtiä, joista nappasin pieniä juuren pätkiä. Unikon siemeniä en tähän aikaan vuodesta löytäisi, joten voikukan juuret ajoivat saman asian. Istahdin hetkeksi lammen rannalle, pensaan suojiin, sillä en halunnut klaanitovereideni tulevan luokseni juuri nyt. Katselin lampea ja seurasin kuinka pienet aallot loiskivat ranta kiviä. Katsoin syvemmälle lampeen ja näin peilikuvani. Tai luulin näkeväni. Katsoin tarkemmin ja näin itseni sijasta Kiurutassun. Hänen takanaan näin monta rivillistä hopean hohtoisia kissoja. Kiurutassu asettui lukemattomien kissojen riviin. Räpäytin silmiäni ja kissat olivat poissa. Astuin ulos pensaasta ja värisin kauttaaltani. Astelin kohti leiriä ja unohdin yrtit täysin. Kun näin kehäkukkaa kasvavan lammen rannalla, muistin unohtuneet yrttini ja kiiruhdin hakemaan niitä. Kaivoin yrtit ylös ja kävelin hitaasti kohti leiriä.

Laskin hierakat ja kehäkukan omille paikoilleen ja kävin makuualusilleni lepäävään. Suljin silmäni ja nukahdin hetkeksi. Yhtäkkiä säpsähdin hereille kuullessani huudon:
"Saapukoot jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä kannon luo klaanikokoukseen!"



//Jatkan illalla Liekin nimittäjäisillä kunhan tuun ratsastuksest ja luen ruotsin kokeeseen:)//

Vastaus:

8 kp:tä

- Täplis & Kuu

Nimi: Napsu, Kastepentu, tulvaklaani

22.03.2017 21:47
Minä, Pisarapentu, Harmaapentu, ja Kirjopentu leikimme pentutarhan edessä. Äkisti Pisarapentu kohotti korvansa pystyyn ja katsoi päällikön pesää. "Mitä nyt," kysyin. "Nokitähti tuli ulos." Pisarapentu vastasi. "No mitä siitä?" Kirjopentu kysyi kärsimättömänä. "Hänhän tulee sieltä joka aamu ulos! Jatketaan vain leikkiä." Hän nurkui. "Mutta minä sain ajatuksen," Pisarapentu vastusteli "Kysytään Nokitähdeltä milloin meistä tulee oppilaita!" Hän sanoi innostuneesti. Hän sai heti minun ja Harmaapennun tuen joten hiivimme kaikki neljä Nokitähden luo.

"Nokitähti..." aloitin "Milloin meistä tulee oppilaita?" Pisarapentu keskeytti. "No Sinä ja siskosi olette vasta 3 kuukautisia joten malttakaa vielä." Nokitähti vastasi viiksiä värisyttäen. "Emme me jaksa odottaa!" Minä ja siskoni nau'uimme yhteen ääneen. "Minä haluan olla jo soturi." Kirjopentu sanoi. "No voitte kyllä pyytää Myrkkytassua näyttämään teille pari taistelu liikettä," Nokitähti naukui. "Joo!" Huudahdimme kaikki neljä pentua yhteen ääneen ja lähdimme oppilaitaan pesälle.

"Totta kai voin näyttää teille taisteluunkeitä." Myrkkytassu sanoi. "Aloitetaan jostain helposta." Myrkkytassu alkoi esitellä taistelu liikkeitään ja me katselimme lumoutuniena. Hetken päästä minua alkoi kuitenkin väsyttää ja menin nukkumaan. Näin unta että olisin saanut napatuksi Tulvaklaanin suurimman lohen.

Vastaus:

6 kp:tä:3

- Täplis & Kuu

Nimi: Blaze~Täpläsade~Usvaklaani

21.03.2017 18:54
Pihkatassu työnsi Täpläsateen eteen sekoituksen erilaisia yrttejä.
"Pitääkö nuo syödä?" Soturi kysyi.
"Tietysti! Jos et syö, haavasi paranevat hitaasti." Pihkatassu sanoi.
Täpläsade huokaisi ja nuolaisi yrtit suuhunsa. Kitkerä maku sai hänen naamansa vääntelemään.
"Yök!" Täpläsade pyyhki kieltään käpälällään.
"Tiedän, että ne maistuivat kamalalta, mutta joudut ottamaan ne vielä huomenna." Pihkatassu siirteli tassullaan maassa olevia sammal tuppoja.
"Tarkoitako, että pääsemme pois!?" Kuisketassun silmät sädehtivät innosta.
Pihkatassu katsoi Sumuhäntään, joka nyökkäsi.
"Hienoa! Ei enää pahan makuisia yrttejä!"
"Ne yrtit mahdollistavat sinun ja muiden paranemisen." Sumuhäntä kumartui Kuisketassun vierelle.
"Niimpä. Osoita vähän kunnioitusta." Liekkitassu torui.
"Mutta eihän Täpläsadekkaan tykännyt niistä." Kuisketassu käänsi päänsä täplikästä naarasta kohti.
"No, en niin." Täpläsade naukui vaisusti.
"Oli miten oli, minä menen hakemaan lisää kehäkukkaa. Jää sinä tänne Pihkatassu." Sumuhäntä katsoi Pihkatassua pitkään ja lähti sitten.
Joskus Täpläsateesta tuntui, kuin parantajilla olisi jokin erikoinen katsekontakti, jolla he keskustelevat toisilleen.
"Yrittäkää vielä levätä." Pihkatassu sanoi lempeästi.
"Minä en ole menossa nukkumaan vielä, on vasta auringonlasku." Liekkitassu sanoi katsoen ulos.


//Vähän huonoo kohtaa jäi//

Vastaus:

Hyvä, saat 5 kp:ta!

T: Täplis&Kuu

Nimi: Blaze~Kanervatassu~Pilviklaani

21.03.2017 18:38
Kanervatassu suki vaaleanruskeaa turkkiaan. Hän oli ollut tänään jo Virtasydämmen kanssa harjoittelemassa, joten hän sai pitää vapaata loppu päivän. Oppilas haukotteli ja venytteli.
"Kappas, Jäätassu." Kanervatassu näki harmaan oppilaan lähestyvän häntä.
"Onko sinulla vapaata?" Jäätassu kysyi.
Kanervatassu nyökkäsi.
"Kyllä vain. Olin aamulla Virtasydämmen kanssa harjoituksissa."
"Epäreilua! Joudun menemään nyt harjoittelemaan." Jäätassu marisi.
"No mitäpä nukut niin pitkään." Kanervatassu kiusoitteli.
Jäätassu mulkaisi Kanervatassua virne kasvoillaan ja lähti mestarinsa luokse.
Kanervatassu nousi itsekkin ylös ja asteli oppilaidenpesään. Siellä oli lämmintä ja Pilviklaanin oppilaiden puhe sai Kanervatassun tuntemaan olonsa kotoisaksi. Hän asettui makuulle paikalleen Hopeatassun ja Purotassun väliin. Pesästä puuttui vain Myrskytassu, Seljatassu ja Jäätassu.
"Missä Jäätassu ja Seljatassu ovat?" Purotassu kysyi.
"Hehän menivät vielä harjoittelemaan." Hopeatassu vastasi nuollen tassuaan.
"Minä aion herätä huomenna ennen Aamutuulta." Hallatassu julisti kuuluvasti.
Purotassu tirskaisi.
"Ai sinä vai!? Etanakin on sinua nopeampi nousemaan ylös." Valkoinen naaras irvaili.
Hallatassu alkoi väitellä vastaan.
"Hei, olkaa hiljaa." Kanervatassu murisi.
"Haluaisin yrittää nukkua."
Purotassu hiljeni heti, mutta Hallatassu murisi vielä jotain.

Illan saapuessa Jäätassu ja Seljatassu viimein saapuivat oppilaiden pesään. Kanervatassu ei saanut unta. Hän availi jatkuvasti silmiään ja kiereskeli sammalilla. Lopulta hän nousi istumaan.
*Pakko saada raitista ilmaa.* Kanervatassu asteli varovaisesti muiden oppilaiden käpälien ja häntien yli.

Ulkona oli viileää, mutta se ei haitannut Kanervatassua. Kuu valaisi Pilviklaanin leirin. Kanervatassu käveli eteen päin katse vangittuna kuuhun.
*Katseleekohan Juovajalka, Sulkatassu ja Sädepentu minua tuolta ylhäältä?* Ajatus emon ja sisarten valvovista katseista sai Kanervatassun kehräämään. Rapsahdus soturienpesän luota havahdutti Kanervatassun. Oppilas siristeli meripihka silmiään, ja erotti mestarinsa harmaan turkin.
"Kaunis kuutamo tänä iltana." Virtasydän naukaisi.
Kanervatassu huokaisi ja loi katseensa taas taivaalle.
"En saanut unta, niin tulin tänne." Naaras sanoi.
Virtasydän nyökkäsi.
"En minäkään. Joskus on vain pakko tulla yöllä ulos katselemaan tähtiä."
Kanervatassu katsoi taas Virtasydämmeen. Mestari hymyili leveästi.
"Minullekkin tulee hyvä olo, kun saan katsoa yö taivasta."

//Voisiko muuten Kanervan isän, Nokkosnenän lisätä Pilviklaanilaisiin ja sen kuolleet perheenjäsenet (Juovajalka, Sulkatassu ja Sädepentu) Tähtiklaaniin?:3 //

Vastaus:

Juu, lisäämme ne:3 Ja saat 10 kp:ta

T: Kuu&Täplis

Nimi: Kiurutassu, Usvaklaani, Pihka

21.03.2017 16:57
"Onko sinulla punkkeja Sinituuli?" kysyin naaraalta. Hän pudisti päätään ja käänsin katseeni Tuiskukynteen.
"Minulla taitaaa olla yksi", Tuiskukynsi totesi. Etsin punkin ja taputtelin hiirensappea punkin päälle, ja punkki irrotti otteensa. Hoidettuani kaikkien klaanin vanhimpien punkit, hain heille tuoresaalista.
"Kiitos", Sinituuli kähisi järjiessään hiirtä, "Voit varmaankin pitää vapaata sillä emme juuri nyt tarvitse mitään". Astelin Tulisielun luo.
"Tulisielu, klaanin vanhimmat sanoivat että eivät tarvitse mitään", ilmoitin.
"Siinä tapauksessa voisit käydä metsästämässä kuningattarille ja parantajille", Tulisielu sanoi. Astelin metsään ja päätin tuoda riistaa koko klaanille. Terästin kuuloani ja kuulin oravan etsimän pähkinöitä. Hiivin oravaa kohti ja loikkasin. Maistoin saaliin herkullisen maun, mutta en syönyt oravaa. Nappasin vielä kaksi hiirtä ja jäniksen, ennenkuin lähdin kohti leiriä. Yritin saada kaiken kannettua, mutta saalista oli liikaa minulle. Jatkoin matkaa hitaasti ja vaivalloisesti.
"Tarvitsetko apua?" kuulin Ruusunpiikin äänen takaani. Nyökkäsin ja laskin saaliit maahan. Ruusunpiikki nappasi jäniksen ja Pajutassu otti oravan. Roikotin kahta hiirtä hännästä ja astelimme yhdessä leiriin. Leirissä Tulisielu tuli meitä vastaan.
"Saitko tuon kaiken Kiurutassu?" hän hämmästeli.
"Sain, ihan itse", vastasin ylpeänä. Tulisielu katsoi minua ilahtuneena ja sanoi:
"Oikein hienoa! Voit ottaa tuoresaalista".
"Vien ensin parantajille ja kuningattarille", ilmoitin, "Ja Täpläsateelle, Kuisketassulle ja Liekkitassulle".
"No hyvä on!" Tulisielu naurahti. Raahasin kuningattarille jäniksen ja he ottivat sen vastaan ilahtuneina. Tervehdittyäni pentuja, hain tuoresaalis kasasta oravan ja kaksi hiirtä. Sumuhäntä otti hiiren ja Pihkatassu jakoi oravan Kuisketassun kanssa. Liekkitassu jakoi viimeisen hiiren Täpläsateen kanssa. Viimein astelin tuoresaalis kasalle ja nappisin itselleni rastaan. Repiessäni luhaa rastaasta olin erittäin iloinen sillä olin suoriutunut päivästä kunnialla. Ehkä pääsisin pian harjoittelemaan.

//Hankalaa keksii tekemistä oppilaalle leirissä//

Vastaus:

Hienoa, saat 8 kp:tä!

T: Kuu&Täplis

Nimi: Pihkatassu, Usvaklaani, Pihka 1

21.03.2017 06:47
"Kehäkukkaa, kissanminttua ja pietaryrttiä", mutisin, "Nokkonen ja raunioyrtin juuri, niitä tarvitsemme".
"Hei, Pihkatassu, saisinko hiirensappea?" kuulin Kiurutassun naukaisevan takaani. Hätkähdin hieman ja ojensin hiiren sapen hänelle.
"Tarvitsetko apua?" kysyin sisareltani.
"En usko, yritän hoitaa tämän kunnialla niin pääsen taas oppilaiden tehtäviin", Kiurutassu totesi. Nyäkkäsin ja jatkoin yrttien järjestelyä. Vilkaisin sivusilmällä Täpläsadetta, Kuisketassua ja Liekkitassua. Haavat paranivat nopeasti eikä tulehduksia ollut ilmennyt. Jos Sumuhäntä antaisi luvan, heidät voisi päästää pian omiin tehtäviinsä.
"Toivottavasti Sumuhäntä tuo lepän kaarnaa, sekin on lopussa", sanoin puoliääneen. Sumuhäntä oli haistanut aamulla hiirenkorvan raikkaan tuoksun ja lähtenyt keräämään yrttejä. Olin mankunut mukaan, mutta Sumuhäntä käski minun jäämään järjestelemään yrttejä. Kuisketassu liikahti ja kiikutin hänelle tupon märkää sammalta.

Sumuhäntä palasi auringonhuipun jälkeen. Kun haistoin hänen tuoksunsa voimakkaampana, kiiruhdin ulos auttamaan yrttien kantamisessa. Kannoimme yrtit pesään ja aloin järjestelemään niitä omille paikoilleen. Mestarini oli löytänyt kehäkukkaa, pietaryrttiä ja raunioyrtin juurta. Tarjouduin lähtemään yrtinkeruu retkelle täydentämään varastojamme.
"Kuinka potilaat voivat?" Sumuhäntä kysyi lajitellessani yrttejä.
"Hyvin, luulen että he pääsevät pian pois täältä, jos se sopii sinulle", vastasin.
"Kuule Pihkatassu, luotan arviointi kykyysi ja luulen että voimme päästää heidät täältä ylihuomenna", Sumuhäntä sanoi ja jatkoi, "Odotat varmaankin innolla parantajanimeäsi?"
"Kyllä!" Naukaisin.
"Luulenpa että puolikuun aikaan sinusta tulee parantaja", Sumuhäntä kehräsi. Olin hypätä pesän katon läpi. Olin niin onnellinen, sillä tähän olin pennusta asti pyrkinyt. Lähdin innoissani etsimään lisää yrtgejä varastoihimme.

Vastaus:

6 kp:ta

- Toothless VYP

Nimi: Lintutassu, Pilviklaani, Perrofani

20.03.2017 21:32
"Kuuralehti! Hiirenkorva tulee! Näin puissa lehtien silmuja!" intoilin kovaan ääneen. Klaani oli heräilemässä, ja aamupartio valmistautui lähtöön. Olin herännyt aikaisin. Kuuralehti kömpi ulos parantajan pesästä haukotellen.
"Vai sillä tavalla? Mitäs me sitten teemme?" kysyi Kuuralehti.
"Lähdemme yrtinkeruuretkelle!" huudahdin innoissani, kuin pentu. Totta puhuen, tunsin itseni liki pennuksi, kun olin niin innoissani hiirenkorvasta. Oli ihanaa kulkea metsässä, kuunnella puron solinaa, katsella kauniita tuulessa humisevia puita, ja haistaa tuoreiden yrttien huumaava tuoksu. Kuuralehti viittoi minut sisään pesään, ja aloimme järjestellä yrttejä.
"Hmmm.. Tarvitsemme ainakin kehäkukkaa ja katajanmarjoja. Mietitään, hierakkaa ei ole koskaan liikaa, ja voisimme pitää silmät auki leskenlehtien varalta." Kuuralehti listasi.
"Kehäkukka estää tulehduksia, puron rannalta voisimme etsiä sitä. Katajanmarjat taas hoitavat vatsakipua, ja helpottavat hengitystä. Katajia kasvaa kuivilla alueilla. Hierakka hoitaa naarmuja, sitä kasvaa vehreillä alueilla. Leskenlehdet auttavat vaikeaa hengitykseen, ja niillä voi myös hoitaa kipeitä polkuanturoita. Etsitään sitä vaikka puron alueelta?" muistelin.
"Hienoa! Sitten mennään", Kuuralehti naukui. Lähdimme matkaan, ja aloitimme etsimisen purolta. Maistelin ilmaa aivan puron rannassa. Se oli jo alkanut sulaa, ja solisi pienesti. Haistoin vain kevättä. Ei, kyllä täällä oli myös hierakkaa! Tuntisin sen kirpeän hajun vaikka unissani. Paikansin hierakan lehdet puron rannalle. Aloin rauhallisesti järsiä lehtiä irti tuposta. Sain kasaan suuren pinon, ja juoksin se hampaissani Kuuralehden luo. Kuuralehti oli löytänyt leskenlehteä, ja lähdimme viemään yrtit leiriin. Aseteltuani hierakanlehdet kauniisti paikoilleen, menin ulos odottamaan Kuuralehteä. Lähdimme takaisin metsään, sillä emme saaneet vielä katajanmarjoja tai kehäkukkaa. Etsin kehäkukkaa puron varrelta. Hiirenkorvan ensimmäiset yrtit tuntuivat kasvavan vesistöjen lähellä. Erotin hieman kauempana tukon keltaisia kukkia. Menin lähemmäs katsomaan, ja olin juuri hihkaisemassa Kuuralehdelle, kun tajusin niiden olevan leskenlehtiä.
"Lintutassu! Tuletko auttamaan kantamisessa?" kuulin Kuuralehden huutavan selkäni takaa. Hän on löytänyt kehäkukkaa! Pinkaisin mestarini luo, ja aloimme yhteistuumin kerätä arvokasta yrttiä. Vaikkei kehäkukka ole harvinainen, on se hädän hetkellä kultaakin kalliimpi.
"Entä ne katajanmarjat?" sössötin suu täynnä kehäkukkaa.
"Annahan ne kukat minulle, niin saat katajanmarjat kannettua", Kuuralehti käski. Annoin kehäkukat hänelle, ja lähdin etsimään katajaa. Kiipesin erään kukkulaan rinteeseen, Kuuralehden jäädessä odottamaan juurelle. Rinteestä löysin viimein etsimäni. Voimakastuoksuinen, tummanvihreä havupuu odotti löytäjäänsä. Sen oksissa kiikkui suuret määrät vaaleanvihreitä pieniä marjoja. Keräsin niitä niin paljon, kuin mahdollista, ja lähdin Kuuralehden luo.
"Nyt meillä on yrttejä!" totesin riemuissani.
"Vaikka lehtisateeseen saakka!" Kuuralehti lupasi.

Vastaus:

7 kp:ta

- Toothless VYP

Nimi: Kiurutassu, Usvaklaani, Pihka

19.03.2017 16:36
Ponnistan ilmaan ja puraisen hiirtä niskaan. Maistan suussani lämpimän tuoresaaliin houkuttelevan tuoksun ja yritän estää itseäni syömästä sitä. Palaan mestarini Tulisielun luo ja jatkamme matkaa kohti Lehtiklaanin rajaa. Rajan tuntumassa näen oravan.
"Hiljaa, ettei se juokse rajan yli", Tulisielu sihahti. Väräytin viiksiäni ärsyyntyneesti ja hiivin kohti oravaa. Orava aisti viime hetkellä vaaran ja juoksi rajan yli. Seurasin perässä ja tapoin oravan.
"Kiurutassu, älä!" Tulisielu huudahti. Samassa haistoin takanani lehtiklaanilaisen tuoksun. Käänähdin ja laskin oravan maahan.
"Usvaklaanilainen riista varkaissa? Ihme ettei Usvaklaani kouluta oppilaitaan kunnolla", naaras sähisi. Karvani nousivat pystyyn kiihtymyksestä.
"Itse et ole pentua vanhempi", sähähdin ja loikkasin oppilasta kohti. Painimme maasta kunnes tunsin jonkun nappaavan minua niskanahasta ja repivän irti lehtiklaanilaisesta. Minut laskettiin maahan ja kuulin Tulisielun sähisevän:
"Mitä oikein ajattelit?" Lähdimme kävelemään leiriin päin ja Tulisielu läksytti minua koko matkan.
"Etkö ole oppinut mitään? Enkö ole sanonut että toisten klaanien reviireille EI mennä? Kuinka uskalsit, sietäisit hävetä! Hyökkäsin vihollisklaanilaisen kimppuun vihollis reviirillä!" hän ärisi, "Tästä hyvästä vien sinut Hopeatähdelle. Hän saa päättää rangaistuksesi". Tassutin apeana Tulisielun perässä Hopeatähden luo. Jäin päällikön kanssa kahdestaan Tulisielun kerrottua tapahtunut.
"Hyökkäsit siis oppilaan kimppuun hänen reviirillään?" Hopeatähti kysyi.
"Hän haukkui minua!" puolustauduin.
"Ei sillä väliä, käyttäydyit typerästi ja saat rangaistuksen. Saat luvan hoitaa klaaninvanhimpia, eikä harjoituksiasi pidetä", Hopeatähti päätti. Tukahdutin vastalauseeni. Astelin apeana klaaninvanhimpien pesään. Auttelisin klaaninvanhimpia vaikka kuinka kauan. Edes Kuisketassu ei olisi ollut tyytyväinen vaikka klaaninvanhimmista pitikin. Päiväni oli ollut surkea. Illalla kävin nukkumaan apeana kaikkien muiden puhiessa seuraavan päivän harjoituksista.

Vastaus:

8 KP :tä. - Hunaja YP

Nimi: Pihkatassu, Usvaklaani, Pihka

19.03.2017 06:56
"Pihkatassu, veisitkö Tuiskukynnelle leskenlehtiä ja muille klaanin vanhimille pietaryrttiä? Tuiskukynsi yskii, ja meidän pitää yrittää estää viheryskän puhkeaminen", Sumuhäntä sanoi pediltään. Nyökkäsin, käärin yrtit tammen lehteen ja astelin aukion poikki klaaninvanhimpien pesään. Aukiolla ensimmäiset kissat tulivat ulos pesistään ja venyttelivät. Nyökkäsin Hopeatähdelle, joka asteli ulos pesästään. Työnnyin sisään klaaninvanhimpien pesään, jossa kuulin Tuiskukynnen yskintää.
"Tuiskukynsi, ota sinä nämä", tarjosin leskenlehtiä Tuiskukynnelle.
"Ottakaa te muut pietaryrttiä", opastin klaaninvanhimpia. Katsoin, että he söivät yrtit, ja etsin Tuiskukynnestä valkoyskän oireita. Kaikki oli kuitenkin kunnosta, joten lähdin kohti parantajan pesää. Kävin kuitenkin hakemassa Sumuhännälle oravan pienestä tuoresaaliskasasta.
*Toivottavasti Tulikynsi lähettää tarpeeksi metsästyspartioita*, mietin, ajatellen Täpläsateen, Liekkitassun ja Kuisketassun eilistä metsästysretkeä. Astelin sisään varjoisaan parantajan pesään jossa Sumuhäntä nukkui vielä. Jätin oravan hänelle ja päätin hoitaa potilaat kuntoon.

Onnistuin vaihtamaan Liekkitassun, Kuisketassun ja Täpläsateen sammaleet kunnialla. Hain pentutarhan takaa puhtaita sammalia, jotka rullasin kääröiksi ja kannoin parantajan pesään. Sammaleet hoidettuani aloin tekemään uusia hauteita haavoihin. Kuisketassun haavat eivät olleet pahat, mutta hän oli järkyttynyt. Kun hän heräisi, antaisin hänelle kamomillaa ja timjamia. Myöhemmin hän saisi unikon siemeniä. Pyyhin Täpläsateen hauteet pois ja katsoin haavoja. Päätin laittaa niihin paksulti kehäkukkatahnaa. Levitin tahnaa haavoille ja Täpläsade liikahti hieman unissaan kun tassuni osui haavalle.

Lopulta pyyhin Liekkitassun hauteet pois. Pää oli saanut kunnon kolauksen, mutta haavat olivat pikkuhiljaa umpeutumassa. Oppilaalle jäisi arvet tapahtumasta. Levitin hänen haavoilleen kaikkia hauteita joita Sumuhäntäkin oli laittanut. Kuisketassu liikahteli vuoteellaan, joton kiikutin hänelle vettä, kamomillaa ja timjamia. Kuisketassu nuuhkaisi yrttejä ja sanoi:
"Yök! Nuo haisevat oudolle".
"Sinun pitää syödä ne, ne auttavat. Matkayrtit maistuvat vielä pahemmilta", selitin. Sekoitin kuitenkin kanervan mettä seokseen ja sain Kuisketassun nielemään sen. Annoin vettä Täpläsateellekin joka liikahteli vuoteellaan. Kannoin heille pulskimman hiiren jonka kasasta löysin. Kasa oli jo isompi, joten ensimmäiset partiot olivat jo saapuneet. Kuisketassu ja Täpläsade söivät hiiren mielellään, joten hain itselleni varpusen.

Vastaus:

10 KP :tä, hienoa! Voit kirjoittaa seuraavaksi nimittäjäistarinan soturiksi. - Hunaja YP

Nimi: Liekkitassu, Usvaklaani, Pihka

18.03.2017 21:31
Päässä kieppui. Avasi silmänsä ja huomasi seisovansa keskellä vehreää nummea. Ei jäätä, ei lunta, vain paljon riistan tuoksua. Kaaduin maahan enkä edes yrittänyt nousta ylös. Ei väliä vaikka kettu tulisi, tai mäyrä, kuolisin kuitenkin. Miksi Tähtiklaani ei edes yrittänyt estää minua? Avasin silmäni ja näin edessäni valkean kissan.
"Hei Liekkitassu", hän naukui.
"Kuka sinä olet? Sinulla on tähtiä turkissa? Minä olen kuollut, eikö totta?" nau'uin peläten naaraan vastausta. Naaras kuitenkin pudisti päätään.
"Sinulle on paikka täällä, mutta ei vielä", hän naukui lempeästi, "Tule, niin johdatan sinut takaisin". Seurasin naarasta ja tassuni tuntuivat kevyemmiltä kuin perhonen, tai pilvi, tai ohuen ohut lehti. Tuntui, kuin pystyisin juosta aina tähtiin asti, kauemmaksikin. Tassuni tuskin hipoivat maata, vaikka olo oli ollut hirveä kun makasin maassa. Saavutimme partion joka raahasi ruumistani kohti leiriä. He veivät ruumiini parantajan pesään ja Tähtiklaanin kissa sanoi: "Sinun on aika mennä". Maailma pimeni.

Avasin silmäni vaivalloisesti ja mietin näkemääni unta. En ollut edes varma, oliko se unta vai totta. Käänsin päätäni, ja sammaleisiin hankautui jotain tahnaa. Pihkatassu riensi luokseni ja sanoi: "Yritä olla liikkumatta, sait kunnon täräyksen". Huokasin ja yritin pysyä paikoillani.
"Kuinka kauan kestää ennenkuin pääsen taas harjoittelemaan?" kysyin.
"Vähintään neljänneskuu, ehkä puoli kuuta", Pihkatassu arvio, "Riippuu Sumuhännästä ja haavoistasi".
"Puoli kuuta?!", älähdin, "Sehän on ikuisuus!" Pihkatassun viikset värähtivät.
"Ei nyt sentään!" hän naurahti. Käänsin korvaani, kun kuulin jonkun tulevan pesään, ja haistoin Hopeatähden tuoksun. Haistoin myös Täpläsateen viressäni ja Kuisketassun toisella puolella. Avasin suuni kysyäkseni, mutta Pihkatassu ehti ensin.
"Heidän haavansa eivät ole vakavia ja hekin paranevat", Pihkatassu totesi, "Ota nämä niin rauhoitut hieman". Pihkatassu työnsi minulle kasan lehtiä ja nuolin se suuhuni. Kuuntelin, kuinka Täpläsade kertoi tunkeilijoista Hopeatähdelle. Kuisketassukin heräsi. Hopeatähti kysyi meiltä kaikilta tietoja tunkeilijoista ja vastasimme minkä osasimme. Lopulta Sumuhäntä käski Hopeatähteä jättämään meidät rauhaan, ja antoi meille unikon siemeniä.

Vastaus:

10 KP :tä. Kun Liekki parantuu, voit kirjoittaa Liekkitassulla nimittäjäistarinan, hän on valmis soturiksi! - Hunaja YP

Nimi: Blaze~Kanervatassu~Pilviklaani

18.03.2017 21:28
"Juuri noin!" Virtasydän hihkaisi, kun Kanervatassu nappasi ketterästi hiiren.
"Sinusta voi tulla vielä hyvä metsästämään." Mestari kehräsi.
"Tämähän oli vasta minun ensimmäinen saaliini. Älä vielä sano mitään." Kanervatassu naurahti.
"Mennään leiriin." Virtasydän kääntyi.

Leiriin tullessaan Kanervatassu vei hiiren tuoresaaliskasaan ja valkoi vastineeksi itselleen myyrän.
"Päätit sitten syödä heti." Virtasydän kiusoitteli.
"Kai nyt harjoitellessa tulee nälkä!" Kanervatassu riuhtaisi myyrästä palan.
Se maistui yhtä herkulliselta, kuin kaikki muikin mitä oppilas oli ehtinyt maistamaan.
"No, minä tästä menenkin. Huomenna jatketaan harjoituksia." Virtasydän huikkasi Kanervatasulle ja loikki pois.
Kanervatassu nuoli huuliaan. Hän katseli leirin elämää. Koskaan ei tapahtunut mitään erikoista. Aina kun hän oli ollut pentu emo oli kertonut tarinoita kauan sitten kuolleista suurista Pilviklaanin sotureista. Emon ajatteleminen sai Kanervatassun hieman surulliseksi. Tämä oli menehtynyt synnyttäessään kolmatta pentuaan, joka oli myös nyt Tähtiklaanista.
*Onneksi minulla on vielä isä.* Kanervatassu loi meripihka katseensa soturienpesän esustalla ruokailevaan Nokkosnenään.
*Hän on kaikkeni, nyt kun Sulkatassukin on poissa.* Oppilas kohotti päänsä taivaalle. Siellä jossain hänen emonsa ja kaksi sikoaan olivat.
"Hei Kanervatassu!" Kuului pirteä ääni Kanervatassun takaa.
Kanervatassu näki Jäätassun, harmaan oppilastoverinsa.
"Hei. Tulitko juuri partiosta?" Kanervatassu kysyi huomatessaan ison kissa joukon tulevan sisään leiriin.
"Juu tulin. Siellä ei kuitenkaan tapahtunut mitään kiinnostavaa." Jäätassu sanoi huokaisten.
"Eipä tietenkään." Kanervatassu totesi ja nuolaisi rintaansa.

//Juu, ei mikää pitkä tarina. Jotenki outoo roolia kisul joka on jossain muussa klaanissa ku Usvaklaanissa xD //

Vastaus:

Vaikka lyhyempi, niin hyvää luettavaa! 7 KP :tä. - Hunaja YP

Nimi: Blaze~Täpläsade~Usvaklaani

18.03.2017 20:51
"Odota nyt vähän!" Täpläsade huusi Liekkitassulle, joka pinkoi jo kaukana.
Kuisketassu sähähti.
"Äh, ei sitten yhtään voi odottaa! Mikä hiirenaivo!"
Täpläsade naurahti hieman. Naaras hyppäsi pehmeälle sammal maalle ja katsoi, että Kuisketassu tuli perässä. Liekkitassu oli pysähtynyt heidän eteensä haistelemaan ilmaa.
"Liikutaan syvemmälle metsään." Täpläsade kehotti ja käveli kollin ohitse.

Kolmikko saapui Usvaklaanin rajan lähelle. Kukaan ei ollut saanut vielä mitään.
"Onki täällä edes mitään?" Kuisketassu kuulosti turhautuneelta.
Täpläsade väräytti korviaan. Pensaikosta kuului epämiellyttävää rapinaa.
"Maahan!" Täplikäs naaras sähähti.
Liekkitassu hiipi hiljaa eteen päin ja sai Kuisketassunkin liikkeelle. Täpläsade tuhahti ja meni oppilaiden perään. Usvan seasta erottui kolmen kissan varjot. Täpläsade ei haistanut minkään klaanin tuoksua.
"Tunkeilijoita!" Naaras sähisi ja nousi ylös karvat pystyssä.
"Mitä teette Usvaklaanin reviirillä!?" Hän ärisi.
Kissat loivat kiukkuiset katseensa Täpläsateeseen. Kuisketassu murisi ja paljasti kyntesnä. Liekkktassu teki samoin ja astui eteen päin.
"Häipykää, tai muuten me kynimme teidät elävältä!" Kuisketassu huusi.
Yksi kissoista, mustan puhuva kolli väläyti hampaitaan ja ulvaisi merkin hyökätä. Täpläsade, Liekkitassu ja Kuisketassu ryntäsivät rääkyen kolmen muun kissan kimppuun. Täpläsade kohtasi mustan kollin palavat silmät.
"Aina pitää tunkeutua Usvaklaanin reviirille!" Naaras oli niin vihoissaan, että raivosi kuin tuli.
Kolli tarttui Täpläsateen lapaan kiinni. Täpläsade rääkäisi ja riuhtaisi itsensä irti. Kolli yritti uidestaan, mutta naaras väisti iskun.
"Tämä on ajan hukkaa!" Kolli murisi ja asteli kauemmas komentaen kaksi muuta kissaa luokseen.
"Älkää tulko takaisin!" Kuisketassu sylkäisi.
Ruskea kolli sähähti Kuisketassulle ja loikkasi oppilaan eteen.
"Uskallakkin sanoa se vielä kerran!" Kolli uhkaili.
Kuisketassu toisti lauseensa ja sai ruskean kollin ärsyyntymään. Tämä hyppäsi oppilasta päin, mutta Liekkitassu ja Täpläsade tulivat eteen. Kolme usvaklaanilaista olivat yhden kissan kimpussa. Hampaat tunkeutuivat Täpläsateen turkkiin ja repivät hänet irti kollin kimpusta. Nopeasti tunkeilijat lähtivät karkuun, mutta Kuisketassu juoksi niiden perään raivosta kiehuen. Täpläsade ja Liekkitassu lähtivät naaras oppilaan perään mitään empimättä.
*Onkohan tämä ihan hyvä akatus?* Täpläsateen tajuntaan iski pahaenteinen ajatus, mutta sitä oli nyt turha miettiä sillä ukkospolku lähestyi. Tunkeilijat rynnistivät ukkospolulle ja väistivät vain hilulla hirviön. Liekkitassu seurasi perässä mutta törmäsi päin hirviön kiiltävää turkkia.
"Ei!" Täpläsade rääkäisi.
Kolme muuta kissaa olivat kadonneet jo toiselle puolelle ukkospolkua. Täpläsade juoksi Liekkitassun luokse, joka makasi ukkospolulla verta vuotaen. Kuisketassu tarttui veljeään niskasta ja alkoi nostaa. Täpläsade huomasi uuden hirviön tulevan kovaa vauhtia suoraan heitä päin.
"Hyvä Tähtiklaani!" Naaras kirkaisi ja vetäisi Liekkitassun jalasta.

Kuisketassu huohotti täristen Täpläsateen vieressä. Oli ollut vain karvan varassa, että he olisivat jääneet hirviön alle. Täpläsade katsoi silmät surusta sumeina Liekkitassua.
"Nyt pitää nopeasti päästä leirikn." Naaras nuoli kollin harmaata turkkia pois verestä.
"Minä tapan ne katit! Kukaan ei jää eloon!" Kuisketassu rääkyi hysteerisesti.
"Nyt ei ole aikaa!" Täpläsade huusi päälle.
Kuisketassu hengitti pinnallisesti mutta kääntyi sitten veljensä ja Täpläsateen puoleen.
"Olet oikeassa. Viedään Liekkitassu leiriin."

Täpläsade ja Kuisketassu raahautuivat vaivalloisesti leiriin. Astuessaan sisään Kuisketassu romahti maahan, eikä tehnyt elettäkään noustakseen. Täpläsateen päässä kieppui. Hän näki emonsa, Kultakasvon ryntäävän heidän luokseen. Soturi kaatui maahan ja menetti tajuntansa.

Täpläsade räväytti siniset silmänsä auki. Hän huomasi olevansa parantajanpesässä Kuisketassu ja Liekkitassu vierellään.
"Sinä heräsit!" Pihkatassu kiirehti hänen luokseen.
"Älä liiku. Laitoin sinulle juuri kipua lievittävää tahnaa ja hämähäkinseittiä." Parantajaoppilaan huoleton ääni rauhoitti Täpläsadetta.
Liekkitassun pää oli haudattu ratamon ja muiden kasvien sekaan, ja Kuisketassun luona hääri Sumuhäntä.
"Ei hätää, kaikki tulevat kuntoon." Tämä naukui ja paineli Kuisketassun haavoihin jotain tahmeaa jauhetta.
"Voit kertoa kaikki tapahtumat Hopeatähdelle. Hän sanoi tulevansa käymään kun joku teistä kolmesta on hereillä." Pihkatassu sanoi.
Täpläsade nyökkäsi. Hän ei pystynyt saamaan sanaakaan suustaan.

Täpläsade hätkähti, kun joku tökki häntä kylkeen.
"Minä tässä, Hopeatähti." Päällikön siniset silmät tuijottivat Täpläsadetta.
Soturi kröhäisi ja sai äänensä kulkemaan.
"Siellä oli tunkeilijoita..." hän aloitti.

"Vai niin." Hopeatähti katsahti Liekkitassun ja Kuisketassun vammoja.
"Onneksi kukaan ei kuollut." Pihkatassu silitti hännällään rauhoittavasti Täpläsateen selkää.
"Niin." Täpläsade kuiskasi ja katsoi Liekkitassua.
Kolli oli saanut kunnon päähän osuman törmätessään hirviöön. Sitten hän katsoi Kuisketassua. Täpläsade räpytteli merenainisiä simliään huomatessaan, että Kuisketassu likkkui. Oppilas avasi silmänsä ja kohtti päänsä.
"Olenko Tähtiklaanissa?"


Vastaus:

Erinomainen tarina, on hauska lukea kaksi eri näkökulmaa samasta tapahtumasta :) Saat 16 kp.

Titta VYP

Nimi: Liekkitassu, Usvaklaani, Pihka

18.03.2017 15:26
Liekkitassu ryntäsi ulos leiristä Täpläsade ja Kuisketassu kannoillaan. Hän liukasteli hieman jäällä ja sävähti, kun jää muuttui pehmeäksi sammaleeksi. Kuisketassu oli halunnut mukaan metsästyspartioon, eikä Täpläsateella ollut mitään sitä vastaan. Ryhmä liikkui melko tiiviisti rajan tuntumassa ja haistoi vähän väliä ilmaa riistan tuoksun toivossa. Yhtäkkiä ryhmä pysähtyi ja laskeutui vaanimisasentoon. He hiipivät kohti aukiota ja pysähtyivät usvan sekaan.
"Tunkeilijoita!" Täpläsade sihahti. Pieni tuulen leyhähdys vei usvaklaanilaisten tuoksun kolmelle erakolle, jotka nostivat päätänsä varuillaan. Liekkitassu ulvahti varoitushuudon ja kolme usvaklaanilaista asteli aukiolle usvan seasta.
"Te olette Usvaklaanin reviirillä", Täpläsade sanoi tunkeilijoille.
"Häipykää", Kuisketassu murisi, "Vai pitääkö meidän kyniä teiltä karvat ensin?"
"Te ette päätä minne menemme", musta kolli ärisi. Kolli ulvahti taisteluhuudon ja aukiolle puhkesi rähinä. Sekunnissa aukiolla oli kolme kissa paria ärisemässä toisilleen. Kuisketassu nyhti karvaa kilpikonnakuvioisen naaraan kyljestä, Täpläsade väisti mustan kollin iskua ja Liekkitassu läimäisi ruskeaa kollia korvalle. Usvaklaanilaiset olivat selkeästi voitolla, mutta erakot olivat erittäin sitkeitä. He jakelivat iskuja kaikille usvaklaanilaisille joihin ylettyivät. Lopulta erakot olivat lähdössä ja Kuisketassu ulvaisi: "Ei tarvitse tulla takaisin!" Ruskea kolli käännähti ja loikkasi kohti Kuisketassua.
"Sano se uudelleen niin sinusta tulee koin syömä ketun raato".
"Että ei tarvitse tulla takaisin!" Kuisketassu toisti. Ruskea kolli hyökkäsi kohti Kuisketassua, mutta Täpläsade ja Liekkitassu hyökkäsivät yhtä aikaa Kuisketassun kanssa. Pian kaksi muuta erokkoa ryntäsivät repimään usvaklaanilaisia irti ruskeasta kollista. Erakot kääntyivät ja pakenivat kohti ukkospolkua. Kuisketassu lähti takaa-ajoon Täpläsade ja Liekkitassu perässään. Liekkitassu juoksi raivokkaasti Kuisketassun ohi ja kiri hetki hetkeltä. Ukkospolku läheni ja läheni ja Liekkitassu saattoi kuulla pahaenteistä jyrinää. Kun erakot lähtivät ylittämään ukkospolkua, mutkasta kaartoi hirviö silmät kiiluen. Erakot livahtivat nipin napin hirviön edestä mutta Liekkitassu törmäsi hirviöön ja kaatui maahan. Maailma pimeni Liekkitassun silmissä, ja hän saattoi juuri ja juuri haistaa Kuisketassun ja Täpläsateen pelkotuoksut.


//Kuiske tai Täplä?//

Vastaus:

Hyvä tarina, saat 11 kp:t

Titta VYP

Nimi: Taivaantuuli, Titta, Usvaklaani

18.03.2017 15:18
Heräsin raukeana kosteana lehtikadon päivänä. Nousin ylös ja venyttelin hartaasti. Ajattelin, että menisimme tänään Keltamotassun kanssa metsästyspartioon aamupäivällä, tai oikeastaan Tulisielu oli määrännyt minun siihen. Tassuttelin ulos pesästä leirin aukiolle, jossa jo muutama kissa oli työn touhussa. Kävelin suoraan oppilaiden pesälle ja kävin hipaisemassa nukkuvan oppilaani selkää hännälläni. Keltamotassu säpsähti ja avasi silmänsä unisena, mutta nähdessään minut hän pomppasi ylös ja kysyi reippaana:
”Milloin lähdetään?”
”Aivan juuri, muut odottavat meitä jo tuolla ulkona. Mennään”, sanoin oppilaalle ja lähdin kävelemään kohti pesän suuaukkoa ja sieltä ulos. Keltamotassu seurasi perässä, ja kävelimme reippaasti jo leirin suuaukolla meitä odottavien Ruusunpiikin ja Havukynnen luo. Ruusunpiikillä oli myös mukanaan oppilaansa, Pajutassu.

Katselin hiljaa vierestä, kun Keltamotassu vaani hiirtä. Oppilas oli vasta ollut ihan vähän aikaa koulutuksessa, mutta hän osasi hyvin jo oikeat linjat vaanimiseen. Silti hiiri pääsi vielä karkuun, mutta olimme jo saaneet oravan ja kaksi hiirtä porukalla. Se ei kyllä koko klaania täyttäisi, mutta parempi kun ei mitään. Lähdimme takaisin leiriä päin, koska olimme olleet metsästämässä jo pitkään ja oppilailla sekä minullakin alkoi olla nälkä. Leiriin tullessamme komensin Keltamotassun viemään yhden hiiristä klaaninvanhimmille ja Pajutassu vei kuningattarille oravan. Toinenkin partio oli ollut metsästämässä, ja tuoresaaliskasassa oli muutama riista vielä jäljellä. Kävelin Ruusunpiikin luokse hiiri suussani.
”Haluaisitko jakaa tämän kanssani, en viitsi syödä tätä kokonaan itse”, kysyin ystävällisesti naaraalta.
”Mielelläni”, Ruusunpiikki vastasi, ja istuuduimme syömään hiiren puoliksi.
”Miten Pajutassu edistyy?” kysyin Ruusunpiikiltä syötyäni tarpeeksi.
”Hyvin, hän on nopea oppimaan”, naaras vastasi hymyillen. Juttelimme jonkin aikaa mestarina olosta, mutta sitten Ruusunpiikin piti lähteä taisteluharjoituksia pitämään. Päätin mennä levolle joksikin aikaa, sillä olin komentanut Keltatassun puhdistamaan klaaninvanhimpien pesiä.
//Tuli nyt aika pätkä mut en oo vähään aikaan kirjottanu niin on vähän kaikki hakusessa :D

Vastaus:

Hyvä! 9 KP :tä. - Hunaja YP

Nimi: Blaze~Täpläsade~Usvaklaani

17.03.2017 22:59
//Kirjotan nyt pätkän tarinan//

Täpläsade asteli Liekkitassun luokse tuoresaalis hampaissaan. Hän huomasi myös Kuisketassun, joka meni kauemmas aterioimaan.
"Voinko syödä kanssasi?" Täpläsade kysyi, kun saavutti Liekkitassun.
"Tietysti." Liekkitassu hihkaisi ja pudotti riistansa maahan.
"Kuule, onko Kuisketassulla kaikki hyvin?" Täpläsade katsoi hieman huolestuneena nuorta naarasta. Liekkitassu kohotti katseensa siskoonsa ja nyökkäsi vaisusti.
"Uskoisin niin."
Täpläsade huokaisi ja haukkasi palan riistastaan. Se ei maistunut juuri miltään.
"Menen tänään vielä metsästyspartioon." Täpläsade sanoi ja nousi ylös.
"Ai nyt hetikö?" Liekkitassu ihmetteli.
Täplikäs naaras nyökkäsi.
"Nähdään."

Lehdet rasahtelivat Täpläsateen käpälien alla. Metsässä oli hämärää ja lunta leijaili hiljaa tummalta taivaalta. Hiirenkorva oli alkanut, mutta silti lunta tahtoi sataa.
"Tuolla on orava!" Pajutassu hihkaisi.
"Ole hiljaa, että se ei karkaa." Ruusunpiikki kehotti ja heilautti häntäänsä.
Täpläsade katsoi, kun beige oppilas hiipi lähelle oravaa ja nappasi sen ketterästi yhdellä käpälän huitaisulla.
"Hienoa!" Paikalle saapunut Tuulimieli ihasteli Pajutassun saalista.
Täpläsade hymyili oppilaalle, mutta käänsi katseensa nopeasti pois. Hän ei ollut onnistunut saamaan tällä kertaa mitään saalista. Mistä se johtui? Partio palasi Usvaklaanin leiriin juuri ennen, kuin Hopeahäntä valtasi taivaan loistollaan.

Vastaus:

9 kp:ta

- Toothless VYP

Nimi: Napsu, Pisarapentu, tulvaklaani

17.03.2017 22:47
"herää jo!" Pisarapentu nurkui kastepentua. "Anna minun nukkua." Kastepentu mumisi unisena. Tällä kertaa Pisarapentu ei tyytyisi tähän vastaukseen. "Sinä voisit olla tulvaklaanin päällikkö niin minä olisin usvaklaanin, ja usvaklaanin olisi hyökännyt tulvaklaanin." Pisarapentu ehdotti. "No en minä ainakaan enää voi nukkuakukaan joten mikä ettei." Kastepentu huokaisi ja hiipi Pisarapentu kanssa ulos ettei herättäisi Harmaapentua. Ulkona he aloittivat leikki tappelun. Pisarapentu tykkäsi leikki tappeluista koska voitti melkein aina kastepennun joka oli pienempi. "Häipykää reviiriltämme senkin rotat!" Kastepentu huudahti leikkimielisesti. "Emme ikinä! Me valtaamme tulvaklaanin!" Pisarapentu ulvahti takaisin. Sitten he pyörivät ympäri aukion. "Mitäs täällä tapahtuu?" Verimyrskyn ääni kuului ylhäältä. Kastepentu ja Pisarapentu lopettivat toistensa läpsimisen ja katsoivat ylös. "Me leikimme." Pisarapentu selitti viattomana. "No älkää kuitenkaan huutako ihan noin kovaa." Verimyrsky sanoi viiksiä värisyttäen. "Herätätte koko soturien pesän." "Hyvä on." Kastepentu sanoi katuvasti. "Tule Pisarapentu. Mennään ottamaan syötävää tuoresaalis kasasta." Pisarapentu tuli vastahakoisesti perässä. "Minä menen kohta taas nukkumaan." Pisarapentu totesi kun mutusti pientä hiirtä. "En saanut vielä kunnolla nukutuksi." "Hyvä on." Kastepentu mumisi suu täynnä vesimyyrää. "Mene vain."
Pisarapentu tassutti pentutarhaan ja käpertyi kerälle.
Unessa Pisarapentu oli taas kirkkaassa valossa, mutta jostain syystä päällä oli hopeahäntä eikä päivätaivas. "Olen ollut täällä ennenkin..." Pisarapentu mietiskeli. "Silloin emo oli täällä." "Juuri niin, pikkuinen." Pehmeä ääni kuului pisarapennun takaa. "Emo!" Pisarapentu huudahti iloisena. "Mitä kuuluu?" Olen seurannut täältä tähtiklaanista sinua ja kastepentua ja olen teistä hyvin ylpeä." Pisarapennun emo keräsi. "Nyt, nuku hyvin pikkuinen." "Rakastan sinua..." Pisarapentu kuiskasi kun hänen emonsa haihtui ja jätti ilmaan viherlehden ja lämpimän maidon tuoksun. "Minäkin sinua." Kuului vielä kuiskaus ennen kuin Pisarapentu heräsi harmaapennun vikinään.
~Napsu

Vastaus:

10 kp:ta

- Toothless VYP

Nimi: Kuisketassu, Usvaklaani, Havu

17.03.2017 14:29
Kuisketassu nuuhkaisi ilmaa.
"Ei täällä minun mielestäni haise yhtään Pilviklaanilta. Oliko kannossa oleva haju varmasti Pilviklaanista?" Kysyin kanssani rajapartiossa olevalta Sadetassulta.
"Olen kyllä melko varma, sillä Ukkosmieli sanoi että se on Pilviklaanin haju" , Sadetassu vastasi. "He varmaan pelkäävät tulla uudestaan vierailulle reviirillemme, mokomat hiirenaivot."
"Niin, olet varmaan oikeassa", nau'uin, ja hölkkäsin ottamaan muuta partiota kiinni.

Palasin muun rajapartion kanssa leiriin auringonlaskun aikaan, ja koko leiri oli jo hieman unenpöpperöinen. Huomasin, että Liekkitassu oli oppilaiden pesän edessä syömässä oravaa, jonka oli luultavasti itse napannut. Tassuttelin rauhallisesti ja väsyneenä hänen viereensä mukanani tuoresaaliskasasta haettu myyrä. Saaliini oli paljon pulleampi kuin Liekkitassun.
"Hei, Liekkitassu! Miten metsästyksessä meni?" Naukaisin kysyvästi.
"Noh, ei mitään erityistä, Liekkitassu naukaisi poissaolevasti. Huomasin, että hän tuijotti kauempana seisovaa Täpläsadetta. Täpläsateellakin oli suussaan tuoresaalista, ja hän näytti haluavan syödä sen Liekkitassun kanssa.
"Ai, selvä, ymmärrän kyllä", sanoin hieman loukkaantuneena. En ollut varma, mitä mieltä olin siitä, että Liekkitassu söi tuoresaaliinsa mielummin Täpläsateen kanssa. Kävelin syömään tuoresaalistani hieman sivummalle klaaninvanhimpien pesän tuntumaan.

Vastaus:

5 kp:ta

- Toothless VYP

Nimi: Kiurutassu, Usvaklaani, Pihka

17.03.2017 13:27
Joku tökkii minua käpälällä.
"Senkin ketunläjä, etkö huomaa että yritän nukkua?" tiuskaisen.
"Kiurutassu! Sinut on vasta nimitetty ja käyttäydyt silti kuin vanhin oppilas!" Tulisielu nuhtelee. Lasken päätäni häpeissäni. En minä sitä tahallani tehnyt, se vain tulee joskus. Seuraan häntä ulos ja Liekkitassu naukaisee: "Sinulla taitaa olla ensimmäiset taistelu harjoituksesi".
En vastaa ja hillitsen itseni vain vaivoin. Kyllähän minä sen tiedän, kun Tulisielu kertoi minulle. Seuraan häntä harjoittelu aukealle.
"Näytän sinulle ensin itsepuolustus liikkeitä", Tulisielu kertoo ja näyttää pari liikettä. Kokeilen perässä, mutta liikkeeni ovat heikkoja ja kömpelöitä.
"Ei se noin mene", kuulen Sadetassun huomauttavan, "Huomaa, että olet uusi oppilas".
"Et itsekkään ollut yhtään parempi!" tiuskaisen.
"No niin, lopettakaahan", Tulisielu rientää hätiin, "Sadetassu, eikö sinun pitänyt olla metsästämässä?" Sadetassu nyökkäsi häpeävän näköisenä.
"Mene sitten, äläkä tule tänne neuvomaan tekemisiäni!" sihahdin. Tulisielu loi minun ankaran katseen. Kun Sadetassu on lähtenyt metsästämään, Tulisielu kääntää katseensa minuun.
"Kiuratassu, yrittäisit nyt Tähtiklaanin tähden hillitä sen kielesi", hän huokasi.
"Mitäpä tuli tänne arvistelemaan", mutisin.
"Tietenkin hän halusi tietää millaisia uudet oppilaat ovat", Tulisielu sanoi, "Jatketaan". Saan pian liikkeet sujumaan ja saan kokeilla niitä Tulisieluun. Asetumme vastakkain ja Tulisielu loikkaa minua kohti. Pakokauhu valtaa minut yrittäessäni muistaa edes yhden liikkeen. Teen kömpelön väistöliikkeen ja hyppään Tulisielun päälle. Hänen onnistuu karistaa minut ja painaa maata vasten.
"Hyvä on hyvä on", ähkäisen. Tulisielu nousee päältäni ja lohduttaa:
"Se oli ensimmäinen kerta". Kokeilemme vielä uudestaan ja selviydyn jo paremmin.
"Hienoa, Kiurutassu!" Tulisielu kehuu. Tassuttelemme takaisin leiriin ja nappaan hiiren tuoresaaliskasasta. Menen sisareni Pihkatassun luo.
"Hei, Pihkatassu", kehrään.
"Kiurutassu! Hei!" hän huudahtaa. Keskustelemme hetken, ennenkuin Sumuhäntä astelee parantajan pesästä luoksemme ja sanoo:
"Pihkatassu, kävisitkö etsimmässä nokkosta ja raunioyrtin juurta?"
"Nokkonen.. raunioyrtin juuri... luunmurtumiin... hyvä on", Pihkatassu toteaa, "Hiirenkorva tuo liukasteluja ja luunmurtumia".
"Hei sitten Kiurutassu!" Pihkatassu huikkaa lapansa yli. Kaluan hiiren loppuun ja menen nukkumaan oppilaiden pesään.

Vastaus:

9 kp:ta

- Toothless VYP

Nimi: Kiurutassu, Usvaklaani, Pihka

17.03.2017 06:53
Räpyttelin silmiäni pentutarhassa. Hiirenkorvan auringon säteet pääsivät oksiston läpi pentutarhaan. Emoni olo jo hereillä ja keskusteli hiljaa toisten kuningattarien kanssa. Hän huomasi, että olen hereillä ja alkoi nuolla minua.
"Eih!! Lopeta... en ole enää pikkupentu!" rimpuilin.
"Tänään onkin sinun suuri päiväsi, Kiurupentu", emo kehräsi, "Sinusta tulee oppilas!"
"Vihdoinkin!" hihkaisin. Tätä hetkeä olin odottanut kauan.
"Epäreilua!" Kaikupentu mankui.
"Kenestä tulee mestarini?" mietin.
"Sen päättää Hopeatähti", emo kehräsi.
"Haluan Täpläsateen, Tulisielun, Siemenkynnen tai..." luettelin.
"Sinua ei varmastikaan haittaisi vaikka mestarisi olisi Pilviklaanista", emo naurahti, "Nuku nyt vielä hetki". Suljin silmäni ja vaivuin jännittyneeseen uneen.

"Kiurupentu, Kiurupentu herää", emo hoputti. Juuri kun avasin silmiäni, kuulin Hopeatähden huudon.
"Saapukoot jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä kannan luo klaani kokoukseen!" päällikkö huusi.
*En osaa vielä metsästää riistaani, mutta mitäpä se haittaa*, ajattelin.
"Kiurupentu, astu eteen", Hopeatähti naukui, "Kiurupentu, olet täyttänyt kuusi kuuta. Tästä päivästä siihen päivään asti jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoot sinua Kiurutassuksi".
"Kiurutassu! Kiurutassu!" klaani huusi. Nostin päätäni ylpeänä.
"Tulisielu, olet rohkea soturi ja olet valmis ottamaan uuden oppilaan. Oletan, että välität kaiken osaamasi Kiurutassulle", Hopeatähti naukui.
"Lupaan sen", Tulisielu naukui juhlallisesti. Astelin epävarmana Tulisielun luo ja kosketin hänen nenäänsä kuten olin nähnyt muiden oppilaiden tekevän.
"Tulehan, Kiurutassu", Tulisielu naukaisee. Seuraan häntä metsään ja kierrämme reviirin. Hän kertoo, mikä haju on minkäkin klaanin. Käpläni västvät kevelemisestä, mutta en valita. Lopulta palaamme leiriin ja menen nukkumaan oppilaiden pesään.

Vastaus:

Nice! 15kp:ta! :3


- Toothless VYP koulun koneella lol

Nimi: Kuutassu, Usvaklaani, Toothless VYP

16.03.2017 18:15
Nukuin oppilaiden pesässä. Silmäni rävähtivät sekunnissa auki, kun hiirenkorvan aamuaurinko paistoi ärsyttävästi silmiini. Ravistin päätäni, nousin pediltäni ja venyttelin hieman. Tallustelin pois oppilaiden pesästä ja nuuhkaisin raikasta ilmaa. Sieraimiani kirpaisi hieman, kun pieni tuulenvire hylläsi turkissani. En kuitenkaan välittänyt tuosta, vaan nakkasin tuoresaaliskasasta hiiren ja menin leirin nurkkaan järsimään sitä. Kesken ateriani säpsähdin, kun viereeni lensi yhtäkkiä rastas. Käänsin päätäni ja iloisen näköinen Pajutassu tepasteli viereeni syömään.
"Miksi sinä aina syöt hiljaisessa paikassa? Et melkein ikinä käytä sosiaalisia taitojasi!", Pajutassu kivahti ja haukkasipalan rastaansa siivestä.
"En ole hirveän seurallinen persoona", mumisin syödessäni hiirtäni.
"Tiedän! En ymmärrä sinua!", Pajutassu tuhahti taas. "Olet yhtä yksinäinen, kuin erakko!", naaras tökkäisi minua kylkeen.
"Ehkäpä olisinkin parempi erakko, kuin klaanikissa", kohautin lapojani ja jatkoin ateriani syömistä.
Kun olin saanut syötyä, huomasin eteeni tulleen varjon. Käänsin päätäni ja näin mestarini Hopeatähden.
"Oletko valmis harjoituksiin?", Hopeatähti kysäisi, mikä sai minut pompahtamaan pystyyn.
"Mä synnyin valmiina!", sanoin ja aloin tassuttamaan kohti harjoituspaikkaa. Hopeatähti hymähtää ja lähtee perääni.
"Mitä me teemme tänään?", kysyn mestariltani.
"Tänään voisin opettaa sinulle hieman taistelutekniikoita", Hopeatähti vastasi. Nyökkään ja asetumme toisiamme vastakkain.
"Muistathan Kuutassu, ettet käytä kynsiäsi tai hampaitasi! Tämä on harjoitus, ei oikea sota!", Hopeatähti napautti, johon vastasin nyökkäämällä.
Juoksin kohti mestariani ja tämä väisti, tuli selkäni taa ja painoi minut maahan.
"Hyvin menee, mutta muiden klaanien kissat ovat ovelia", Hopeatähti muistutti ja tuli pois päältäni.
Mietin ankarasti, mitä pitäisi tehdä.Minullaoli kiire, sillä Hopeatähti oli jo tulossa luokseni iskuvalmiina. Ravistelin päätäni ja tyydyin lopulta improvisointiin. Mestariniaikoi läimäistä minua tassullaan, mutta väistin sen. Aloin juosta ympyrää tämän ympärillä, mikä sai ilmeestä päätellen Hopeatähden hieman vainoharhaisemmaksi. Pian loikkasin tämän oikeaa kylkeä vasten ja kaadoin tämän. Hopeatähti katsoi minua tyytyväisenä.
"Loistavaa, Kuutassu!", mestarini nyökytti päätään.
Jatkoimme taisteluliikkeiden harjoittelua pitkän pitkän aikaa. Nimesin jopa muutaman uuden liikkeen, jotka loin improvisoidessani. Kun aurinko oli laskemassa, palasin mestarini kanssa leiriin. hopeatähti meni juttelemaan varapäällikkönsä kanssa ja minä taas menin vaihtamaan kielia siskojeni kanssa.

Vastaus:

11 KP :tä, hienoa! - Hunaja YP

©2017 Kuiskaavametsä - suntuubi.com